Yhteisöllisyys

”Näen yhteisökylässä eri-ikäisiä ihmisiä, jossa harrastukset ovat samassa pihapiirissä. Vapaaehtoiset voivat ohjata erilaisia ryhmiä.”

Nainen 82 v

”Asun omassa asunnossa enkä laitoksessa, asun yhteisössä.”

Mies 76 v

”Nautin kun sosiaalinen kanssakäyminen on avointa ja vaivatonta.  Tavattaessa tervehditään, asioista puhutaan kasvokkain, jaetaan arkea, elämää ja tarinoita.”

Nainen 58 v

”Kun joku kompastuu, nostetaan ylös, jos käsiä palelee, lämmitetään, lauletaan lauluja, tanssitaan, leikitään, kerrotaan hauskoja juttuja ja lainataan sokeria.”

Nainen 40 v

”Lähellä asuvien lapsiperheiden kanssa voin jakaa arkea. Arvostan myös sitä, että lapselleni erilaiset ihmiset ovat arkipäivää.”

Nainen 34 v

”Toivon, että pihalla saa hiihtää, luistella ja juosta.”

Poika 8 v

Alueellisen yhteisöllisyyden kehittäminen

Hankkeessamme on julkaistu opas yhteisöllisyyden kehittämiseen. Opasvihkosen näkökulma on erityisesti alueellisen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen (2020) on ladattavissa tästä tai tilattavissa riitta.birck@kotipirttiry.fi. Vihkosessa on käytännön vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen ja perusteluja sille, miksi niin kannattaa toimia.

Opas perustuu pro gradu -tutkielmaan Esteetön yhteisöllisyys. Alueellisen yhteisöllisyyden arjen alkuun auttaminen ja kannattelu (2020). Tutkielman tuloksena on määritelty Esteettömän yhteisöllisyyden kriteerit, jotka ovat:

  1. Asukkaiden yhteistyötä ja innostusta vahvistava koordinaatio
  2.  Naapuruutta arvostavan vuorovaikutuksen synnyttäminen
  3. Asukkaiden vaikuttamisen paikkojen varmistaminen
  4. Monipuolista yhteisöllisyyttä vahvistava toimita.

(Pieni yhteisöllisyysopas, s. 3)

Esteetön yhteisöllisyys -toimintamalli löytyy myös Innokylästä, joka on kaikille avoin yhteisen kehittämisen ja tiedon jakamisen ympäristö. Pääset tutustumaan toimintamalliin tästä.

Avaa gradu
Avaa yhteisöllisyysopas

Alueellisen yhteisöllisyyden kehittäminen

Hankkeessamme on julkaistu opas yhteisöllisyyden kehittämiseen. Opasvihkosen näkökulma on erityisesti alueellisen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen (2020) on ladattavissa tästä tai tilattavissa riitta.birck@kotipirttiry.fi. Vihkosessa on käytännön vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen ja perusteluja sille, miksi niin kannattaa toimia.

Opas perustuu pro gradu -tutkielmaan Esteetön yhteisöllisyys. Alueellisen yhteisöllisyyden arjen alkuun auttaminen ja kannattelu (2020). Tutkielmaan voi tutustua tämän tekstin alla olevasta linkistä. Tutkielman tuloksena on määritelty Esteettömän yhteisöllisyyden kriteerit, jotka ovat:

  1. Asukkaiden yhteistyötä ja innostusta vahvistava koordinaatio
  2.  Naapuruutta arvostavan vuorovaikutuksen synnyttäminen
  3. Asukkaiden vaikuttamisen paikkojen varmistaminen
  4. Monipuolista yhteisöllisyyttä vahvistava toimita.

(Pieni yhteisöllisyysopas, s. 3)

Avaa gradu
Avaa yhteisöllisyysopas

Koordinaation merkitys

Silloin, kun yhteisöllisyys syntyy ”itsestään”, yhteisön jäsenillä on jo valmiiksi jotain yhteistä, esimerkiksi päämäärä, harrastus, arvomaailma, elämäntilanne. Yhteisöllisyys lähtee syntymään tekemisen ohessa itsestään. Ihmisille syntyy positiivista vetoa ryhmään ja he viihtyvät ryhmän jäsenten seurassa.

Kun lähdetään kehittämään alueellista yhteisöllisyyttä, alueella todennäköisesti asuu monenlaisia, erilaisissa elämäntilanteessa ja monenlaisin asumistoivein elävää ihmistä. Jotta yhteisöllisyyden paikkoja syntyy, tarvitaan alueellista koordinaatiota, jonka tehtävänä on luoda tilanteita ja paikkoja, jossa ihmiset voivat tutustua, innostua, suunnitella ja tehdä yhdessä.

(Pieni yhteisöllisyysopas, s. 7–10)

Koordinaation merkitys

Silloin, kun yhteisöllisyys syntyy ”itsestään”, yhteisön jäsenillä on jo valmiiksi jotain yhteistä, esimerkiksi päämäärä, harrastus, arvomaailma, elämäntilanne. Yhteisöllisyys lähtee syntymään tekemisen ohessa itsestään. Ihmisille syntyy positiivista vetoa ryhmään ja he viihtyvät ryhmän jäsenten seurassa.

Kun lähdetään kehittämään alueellista yhteisöllisyyttä, alueella todennäköisesti asuu monenlaisia, erilaisissa elämäntilanteessa ja monenlaisin asumistoivein elävää ihmistä. Jotta yhteisöllisyyden paikkoja syntyy, tarvitaan alueellista koordinaatiota, jonka tehtävänä on luoda tilanteita ja paikkoja, jossa ihmiset voivat tutustua, innostua, suunnitella ja tehdä yhdessä.

(Pieni yhteisöllisyysopas, s. 7–10)

Yhteisöllinen vuorovaikutuskulttuuri naapureiden kesken

Yhteisöllisyys alkaa kahden ihmisen välisistä kohtaamisista, jotka laajenevat kohtaamisverkostoksi. Hyvistä kohtaamisista syntyy positiivinen asenne muita kohtaan. Yhteisöllisyyttä ja viihtyisää naapuruutta voidaan lähteä synnyttämään kahdella yksinkertaisella säännöllä, jotka juurtuessaan vahvistavat ihmisten suhdetta alueen ihmisiin ja sitoutumista lähiympäristöön. Ensimmäinen sääntö on, että kaikkia alueen ihmisiä tervehditään aina, vaikka ei vielä tuntisikaan. Kun on muutamia kertoja tervehditty, on helpompi vaihtaa muutama sana seuraavalla kerralla. Toinen sääntö on, että mitään roskia ei heitetä muualle kuin roskikseen. Siisti ympäristö lisää viihtyisyyttä ja sitoutumista alueeseen.

(Pieni yhteisöllisyysopas s. 11)

Yhteisöllinen vuorovaikutuskulttuuri naapureiden kesken

Yhteisöllisyys alkaa kahden ihmisen välisistä kohtaamisista, jotka laajenevat kohtaamisverkostoksi. Hyvistä kohtaamisista syntyy positiivinen asenne muita kohtaan. Yhteisöllisyyttä ja viihtyisää naapuruutta voidaan lähteä synnyttämään kahdella yksinkertaisella säännöllä, jotka juurtuessaan vahvistavat ihmisten suhdetta alueen ihmisiin ja sitoutumista lähiympäristöön. Ensimmäinen sääntö on, että kaikkia alueen ihmisiä tervehditään aina, vaikka ei vielä tuntisikaan. Kun on muutamia kertoja tervehditty, on helpompi vaihtaa muutama sana seuraavalla kerralla. Toinen sääntö on, että mitään roskia ei heitetä muualle kuin roskikseen. Siisti ympäristö lisää viihtyisyyttä ja sitoutumista alueeseen.

(Pieni yhteisöllisyysopas s. 11)

Osallisuuden varmistaminen

Esteetön yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua omalla tavallaan ja omien resurssiensa puitteissa. Toimintaa ideoidaan yhdessä, mukana saa olla kaikenikäiset lapsista ikääntyneisiin. Osallistumisen paikkojen luova löytyminen ja sitoutumisen asteen vaihtelun salliminen vaativat pientä vaivannäköä, mutta antaa jokaiselle halukkaalle toimijan paikan. Vastuutehtäviä kierrätetään ketterästi. Uudet yhteisön jäsenet toivotetaan tervetulleiksi ja perehdytetään yhteisöön. Näin kukaan ei jää ulkopuoliseksi.

(Pieni yhteisöllisyysopas s. 11–14)

Yhteisöllisyys kasvaa yhteisen tekemisen ohessa

Kun ihmiset haluavat edistää ja vaalia yhteisöllisyyttä, he ensimmäiseksi ideoivat erilaista toimintaa. Toiminta, tapahtumat, kohtaamiset arjessa ja juhlassa vahvistavat ihmisten yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Tärkeää siis, että yhteisöstä löytyy sellaista matalan kynnyksen tekemistä, johon ihmisten on helppo osallistua. Myös erilaiset vapaaehtoistehtävät antavat yhteisön jäsenille mahdollisuuden osallistua.

(Pieni yhteisöllisyysopas s.12)

Yhteisöllisyys kasvaa yhteisen tekemisen ohessa

Kun ihmiset haluavat edistää ja vaalia yhteisöllisyyttä, he ensimmäiseksi ideoivat erilaista toimintaa. Toiminta, tapahtumat, kohtaamiset arjessa ja juhlassa vahvistavat ihmisten yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Tärkeää siis, että yhteisöstä löytyy sellaista matalan kynnyksen tekemistä, johon ihmisten on helppo osallistua. Myös erilaiset vapaaehtoistehtävät antavat yhteisön jäsenille mahdollisuuden osallistua.

(Pieni yhteisöllisyysopas s.12)

Tilaa uutiskirje

Tilaa sähköinen uutiskirje, niin pääset ensimmäisenä kuulemaan, kuinka rakennustyö edistyy ja samalla saat lisätietoa ajankohtaisista tapahtumistamme. Jos haluat tilata uutiskirjeen postitse, ota yhteyttä.