Koronakevään aikana Riitta Birckin näppäimistöllä syntyi tutkimus alueellisen yhteisöllisyyden synnyttämisestä ja kannattelusta. Tutkimustyön näkökulma oli Käräjätörmän monisukupolvisen yhteisökylän kehittämisessä, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli luoda toimiva, muuallakin sovellettavissa oleva malli alueellisen yhteisöllisyyden kehittämistä. (Mallista  on tulossa vielä erikseen hankejulkaisu syyskuussa.)
Tutkimus perustui keväällä auki olleeseen kyselyyn yhteisöllisyydestä. Tutkimus oli Pro gradu -tutkimus Tampereen kasvatustieteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle. Kun tutkimus on tarkastettu, linkki siihen tulee Julkaisut-sivullemme.

Esimakua tutkimuksen tuloksista: Miten alueellista yhteisöllisyyttä kannattaa synnyttää ja ylläpitää

Kyselyssä oli mukana yksi kysymys, joka liittyi suoraan hankkeeseen Käräjätörmässä:

”Kun lähdemme kehittämään yhteisöllisyyttä Käräjätörmässä, kerro kolme tärkeintä asiaa, mihin mielestäsi kannattaa panostaa?

Vastauksia tähän tuli 55. Vastaukset liittyivät suunnitteluvaiheen vinkkeihin, tiloihin ja piha-alueisiin liittyviin toiveisiin, yhteisölliseen elämään, yhteisölliseen toimintaan ja tiedottamiseen. Yhteensä niistä muodostui eräänlainen alueellisen yhteisöllisyyden rakentamisen ohjeistus, joka ohjeistaa erittelemätöntä vaikuttajien joukkoa, jotka voivat olla Käräjätörmän alueen suunnittelijat, rakennuttajat, palkatut ja/tai vapaaehtoiset koordinaattorit, koordinaation hallitus, asukkaat ja vapaaehtoiset.

Hyvä suunnittelu ottaa tulevat asukkaat mukaan

Vastauksissa nähtiin tärkeänä, että Käräjätörmän monisukupolvisen yhteisökylän yhteisöllisen asuinalueen synnyttämiseen valmistaudutaan selkeällä visiolla ja suunnitelmalla. Tulevat asukkaat tulisi ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa, sillä on tärkeää kuulla niitä ihmisiä, joita varten kylä on. Ennakkoon tulisi järjestää työpajoja ja suunnittelua voisi tehdä erilaisin menetelmin. Tulevien asukkaiden toiveita tulisi kuunnella ja huomioida ne monipuolisesti. Myös yhteisön tavoitteet, periaatteet ja arvot tulisi sopia jo alussa.

Tilat ja piha-alueet kauniita ja esteettömiä

Käräjätörmän aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa toivottiin huomioitavaksi ekologisuus, ympäristöystävällisyys, viherajattelu ja rakennuksien terveys. Yhteisiä tiloja suunniteltaessa olisi tärkeää, että mielessä pidetään tilojen mahdollisuudet kokoontumisiin, erilaisiin kohtaamisiin ja oleskeluun. Yhteisistä tiloista toivotaan monikäyttöisiä, viihtyisiä ja kutsuvia, joissa voi tavata muita ilman erityistä asiaa, mutta myös harrastaa ja viettää juhlia. Olisi myös huomioitava, että asukkaiden kodit ovat sopivan kokoisia ja niissä on huomioitu asukkaan oman tilan tarve ja toimivuus.

Vastauksissa toivottiin piha-alueen ja ympäristön suunnittelussa panostusta alueen kauneuteen ja ulkona olemisen puitteisiin. Ulkona liikkumisessa tulee huomioida ikäystävällisyys ja helppokulkuisuus, penkkejä tulee olla tarpeeksi ulkoilureittien varrella. Yhteisellä piha-alueella tulee olla tilat leikeille, peleille ja vaikkapa puutarhajuhlille ja hyötyviljelylle.

Hyvä koordinaatio auttaa yhteisöllisyyttä alkuun

Vastauksissa suositeltiin palkkaamaan kokemusta ja näkemystä omaava yhteisökehittäjä ohjaamaan Käräjätörmän yhteisöllisyyttä alkuun yhteiselämän rakentamisessa. Jokainen uusi asukas tulisi toivottaa tervetulleeksi, jolla varmistettaisiin matala kynnys yhteiseen toimintaan. Vastauksissa todettiin, että kokemus kivoista naapureista tuo turvallisuutta ja luottamusta, ja tunnetta siitä, että ollaan yhteisellä asialla. Myös sen varmistaminen, että yhteisössä kaikki huomioidaan eikä ketään suosita, ihmisiä kuunnellaan ja kohdataan, yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja erilaisuutta ymmärretään, on tärkeää. Ihmisten erilaisista voimavaroista huolen pitäminen ja tuen antaminen on tärkeää. Toivotiin myös, että yhteisöä koskevista asioista kerrotaan avoimesti, ettei kukaan jää ulkopuolelle.

Jokaiselle itsensä kokoinen paikka

Vastauksissa kehotettiin panostamaan asukkaiden sitoutumiseen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen, yhteishenkeen, välittämiseen, mutta myös jokaisen henkilökohtaiseen vapauteen. Sosiaalinen kanssakäyminen tulisi rakentaa siten, että se tukee asukkaan turvallisuutta (poistuminen huomataan), mutta kunnioittaa yksilöä ja hänen henkilökohtaista lähialuettaan. Toivottiin myös sen huomioimista, että osallistuminen toimintaan on mahdollista kunkin kykyjen ja halujen mukaan ilman pakkoa. Kaikkien ääni tulisi saada kuuluviin ja kaikille annettaisiin mahdollisuus, myös hiljaisille. Vastauksissa toivottiin laajaa tehtävien jakoa, että kaikkien olisi mahdollista saada halutessaan joku tehtävä.

Hankalien tilanteiden ennakointi ja selvittäminen

Vastauksissa muistutettiin, että yhteisön hankalien tilanteiden ennakointi ja hoitaminen on tärkeää. Yhteiselämään toivottiin avointa ja kunnioittavaa kommunikaatiota, joten siihen olisi tärkeää järjestää koulutuksia ja harjoituksia. Suositeltavaa olisi myös kehittää menetelmiä, joilla vuorovaikutusta helpotetaan ja erilaiset ihmiset tulisivat kuulluksi. Säännöt olisi tehtävä yhdessä. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa voisi erilaisia näkemyksiä jakaa ja niistä keskustella ennakkoluulojen vähentämiseksi.

Vastauksissa toivottiin ikääntymisen ja erilaisuuden ymmärtämistä, koska osalla ikääntyneistä kognitio on alentunut ja nuorempien pitäisi osata joustaa. Hankalien yhteisön jäsenien vaikutuksesta oltiin huolissaan, kannustettiin tunnistamaan ”törpöt” ja keskustelemaan heidän kanssaan, sillä yksi paha omena pilaa koko mehun. Huonot yhteiselämän ilmiöt, kuten etuilu, minä itse -mentaliteetti, kyttäys, omanapaisuus ja kantelu pitäisi saada heti kuriin. Asiat olisi hoidettava hyvin ja niuhottamatta, ja hankalissa tilanteissa tulisi käyttää tehtävään valittua yleissovittelija.

Vireää ja monipuolista toimintaa

Vastauksissa ehdotettiin, että toimintaa Käräjätörmässä ideoidaan yhdessä ja siitä tehdään avointa, tasokasta, mielekästä ja monipuolista. Myös matalan kynnyksen toimintaa ja tekemistä tulisi löytyä kaiken ikäisille ja yhteistä tekemistä ja toimintaa myös sukupolvien välille, nuoria ja vanhoja samassa porukassa. Esimerkkinä lastentarha, jossa eläkeläiset voisivat olla mukana toiminnassa isovanhempina tai iltapäivätoimintaa koululaisille, jossa olisi läksyapua ja välipalatoimintaa.

Vastauksissa toivottiin, että toiminta pitäisi sisällään kulttuuria, liikunnan ohjausta ja muuta harrastustoimintaa, monipuolisia tilanteita ja kohtaamisen mahdollisuuksia, joihin olisi helppo liittyä mukaan ja joka kutsuisi yhteen erilaisia ihmisiä, kuten yhteisiä juhlia ja matalan kynnyksen tapahtumia. Alueelle toivottiin myös helposti saatavia korttelin hyvinvointipalveluja.

Sisäisen viestinnän tärkeys ja paikan erityisyys

Vastauksissa muistutettiin viestinnän sujumisen tärkeydestä. Sen toivottiin olevan positiivista ja toimivan jollain helppokäyttöisellä digitaalisella alustalla. Alustalla pitäisi olla mahdollisuus myös ilmoittaa avun tarpeesta ja tarjota sitä.

Jossain vastauksissa kehotettiin miettimään, mikä tekisi Käräjätörmän yhteisöllisen elämän erityiseksi, arjen kauneus vai rohkeat kokeilut. Niissä kehotettiin luomaan yhteisöön jokin asia, josta kaikki voisivat olla ylpeitä, tehdä tai toimia sen hyväksi tavalla tai toisella ja kertoa siitä edelleen eteenpäin.

Kiitos vastaajille!

Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Olette mukana rakentamassa yhteisöllistä Käräjätörmää. Vastauksenne kirkastivat valittua kehittämisen suuntaa, ja antoivat hyviä vinkkejä ja painotuksia siitä, minkälaiset teot ovat tärkeitä yhteisöllisyyden luomisessa.

Riitta Birck, yhteisökyläkehittäjä
Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke