Esteettömyys voi olla myös aistiystävällisyyttä. Fysioterapeutti Riikka Tupala työskentelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä sekä Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjänä. Tutkimusryhmä on 10 vuoden ajan tehnyt esteettömyyteen liittyvää kehitystyötä ja soveltavaa tutkimusta sekä Satakunnan alueella että valtakunnallisesti. Lisäksi SAMK on yksi Esteettömyyskartoittajakoulusta (ESKEH) järjestävistä tahoista.

Havainnoimme ympäristöä kaikilla aisteillamme

Havainnoimme ympäristöämme aistiemme avulla ja saammekin näin tietoa ympäristöstämme jatkuvasti. Pysähdy hetkeksi havainnoimaan, mitä ääniä tai tuoksuja on tilassa, jossa nyt olet. Entä miltä ympäristö näyttää ja minkälaisia tuntoaistimuksia saat tällä hetkellä käsiesi, jalkojesi tai vaikkapa kasvojesi kautta? Eri aistikanavien kautta hankitut tiedot täydentävät toisiaan luoden kokonaisuuksia. Aistit ovatkin avainasemassa, kun pyrimme saamaan tietoa, oppimaan tai olemaan vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Siinä, missä aistimukset voivat olla kokonaisuuksia täydentäviä tekijöitä ja esimerkiksi tuoksut voivat tuoda mieleen positiivisia muistoja, elimistömme havainnoi jatkuvasti myös paljon sellaista, mikä ei ole merkityksellistä tietoa juuri silloin.

Aistimusärsykkeiden yliannostus

Monet meistä viettää suurimman osan päivästään ympäristöissä, joissa aistimusten tulva on suuri. Tavallisimpia kuormittavia aistiärsykkeitä ovat muun muassa häly, hajut, voimakkaat värit tai häikäisy tai esimerkiksi vetoisuus sisätiloissa. Se, miten aistiärsykkeet vaikuttavat meihin on hyvin yksilöllistä. Toisia ärsykkeet kuormittavat enemmän, toisia vähemmän. Ärsykkeiden vaikutusta käyttäytymiseemme voidaan kuitenkin kuvata stressikuppimallilla. Kuvittele käteesi kuppi, jossa on tulppa pohjassa. Päivän mittaan eri ärsykkeet tuottavat tippoja kuppiisi – toiset täysin tiedostamattamme ja toiset taas niin, että tunnistamme ne. Onko itselläsi esimerkiksi tilanteita, jolloin huomaat, ettet pysty keskittymään, kun ympäriltä kuuluu puhetta tai muuta hälyä? Tai saavatko esimerkiksi voimakkaat hajut sinut voimaan pahoin? Tai onko työtahtisi toisinaan niin kova, että huomaat stressaantuvasi? Jottei stressikuppi täyttyisi tipoista, sitä täytyy välillä tyhjentää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä jotain itseä rentouttavaa ja stressiä lieventävää, kuten harrastamalla liikuntaa, kuuntelemalla musiikkia tai vaikkapa tekemällä rentoutusharjoituksia. Tällöin kuvitteellinen tulppa poistuu kupin pohjasta ja stressitippojen taso laskee. Mikäli tällaista tyhjennystä ei pääse tapahtumaan, tippoja kertyy aina vain lisää ja lopulta kupista läikkyy yli ja se voi jopa kaatua. Tosielämässä tämä läikkyminen ja kaatuminen voi ilmentyä esimerkiksi väsymisenä, keskittymiskyvyttömyytenä, ärsyyntymisenä tai jopa fyysisenä pahoinvointina tai epätoivottuna käyttäytymisenä.

Tunnista itseäsi stressaavat ärsykkeet

Tärkeää olisi huomata ja tiedostaa, mitkä ärsykkeet tuottavat stressitippoja. Tärkeää on myös löytää oma tapa poistaa tulppa kupin pohjasta, jotta pystyisimme palatumaan ärsykkeiden tuottamasta stressitilanteesta. Toisten, kuten esimerkiksi lasten on kuitenkin vaikeampi tunnistaa ärsykkeitä eli stressiä tuottavia tekijöitä. Niin sanottu epätoivottu käyttäytyminen voikin todellisuudessa juontaa juurensa siitä, että lapsi saa epämiellyttävältä tuntuvia ärsykkeitä ympäristöstään, muttei itse osaa tunnistaa sitä ja kertoa niistä. Eräässä esimerkissä päiväuniaika oli päiväkodissa erityisen haastava hetki. Haasteet alkoivat omalla lokerolla, johon päällysvaatteet olisi pitänyt riisua ennen vuoteeseen menoa. Eri keinoja yritettiin, jotta nukkumaan meneminen olisi ollut mukavampaa, mutta ratkaisua ei kuitenkaan tahtonut löytyä. Lopulta päiväkodin työntekijä huomasi, että vaatelokeron kohdalle puhaltaa viileää ilmaa ilmanvaihdosta. Tämän oivalluksen saattelemana lokeron paikkaa päätettiin vaihtaa ja pian ongelmat olivat poissa. Kukapa meistä haluaisi riisua vaatteitaan viileän viiman puhaltaessa ihollemme? Erityisen epämiellyttävää se on, mikäli aistit ovat herkistyneet. Samankaltaisia esimerkkejä on löydettävissä myös muistisairautta sairastavien henkilöiden kohdalla. Kuten lapsi, muistisairas ei välttämättä osaa tunnistaa ärsykkeitä, jotka aiheuttavat epämiellyttävää tunnetta. Moni on varmasti kuullut haasteista suihkutilanteissa – voisiko ainakin osa näistä johtua epämiellyttävistä aistimuksista, kuten kylmyydestä, iholle osuvan veden voimakkaasta paineesta tai vaikkapa suihkutilan kolkkoudesta?

Kohti aistiystävällistä kotia

Kuten mainittua, meidän tulisi ensinnäkin oppia tunnistamaan kuormitusta tuottavia ärsykkeitä ja toiseksi löytää keinoja kuormituksesta palautumiseen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on laadittu yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen erityisherkät ry:n kanssa tarkistuslista, jonka avulla voi havainnoida, mitkä asiat tilassa tuottavat aistiärsykkeitä ja mitkä ovat erityisen miellyttäviä. Tarkistuslistan kysymykset ohjaavat ympäristön havainnointia ja sen avulla voi löytää omia stressitippojen tuottajia. Tämän lisäksi SAMK on paneutunut erityisesti kotiympäristöjen aistimaailmaan. Siinä missä harrastukset tai ystävät voivat olla hyvä keino stressin lieventämiseen, myös kodin tulisi tukea palautumista. ARA-rahoitteinen SAMKin Aistiesteettömät asumisratkaisut -hanke onkin neljän eri kohteen avulla tuonut esille tarpeita ja ratkaisuja asumisympäristöjen miellyttävyyden lisäämiseksi. Nämä ratkaisut on kuvattu syksyllä 2019 julkaistavassa sähköisesti luettavissa olevassa kirjassa ”Aistiesteettömät asumisratkaisut – Koti, jossa on hyvä olla”. Julkaisun avulla voit löytää ratkaisuja omiin tarpeisiin.

Lähde: Hannukainen ym. (toim.) 2019. Aistiesteettömät asumisratkaisut – Koti, jossa on hyvä olla. Satakunnan ammattikorkeakoulu. [julkaistaan syksyllä 2019]

Miellyttävää kesää kaikille lukijoille!

Riikka Tupala

Fysioterapeutti Riikka Tupala
Projektipäällikkö ja Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjä
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)