Kulttuuri – ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kertoo esimerkkejä siitä, miten taide saadaan osaksi rakentamista.

Taide osana rakentamista

Julkinen taide ja taiteen prosenttiperiaate – eli että osa rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen – ovat yksi mainio tapa parantaa rakentamisen ja ihmisten elämän laatua. Minulle useat julkiset taideteokset ovat rakkaita. Esimerkiksi Helsingin Stockmannilla pysähdyn aina hetkeksi katselemaan Birger Kaipiaisen reliefiä, joka tavaratalon 100-vuotisjuhlan kunniaksi on sinne laitettu. Sen kauneus ei lakkaa koskettamasta.

Hyviä esimerkkejä taiteesta osana rakentamista on kosolti ja neuvoja on saatavilla. Rakennusteollisuuden RT-kortti julkisen taiteen tekemisen käytännöistä on hyvä työväline jokaiselle, joka toivoo ympäristöönsä lisää kauneutta, yhteisöllisyyttä ja arvonnousua. Taiteen edistämiskeskus Taiken asiantuntijat ovat valmiit auttamaan ja useat taiteilijat ovat suorastaan erikoistuneet kommunikoimaan arkkitehtien ja muiden rakentamisen asiantuntijoiden kanssa, osaten suunnitella teoksensa juuri tilattuun ympäristöön, niille ihmisille, jotka sen taiteen äärellä tulevat elämään.

Asiaa on myös kysytty suomalaisilta. Tutkitusti enemmistö suomalaisista haluaa taidetta elinympäristöönsä ja kokee sen parantavan viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Julkisen taiteen tilaaminen on pitkään ollut kasvusuunnassa, vaikka erot kuntien välillä ovat suuret: toisaalla on tehty selkeät päätökset kaavoituksen yhteydessä julkisen taiteen edistämisessä, toisaalla koko kysymystä ei ole juuri hoksattu.

Tuusulan Rykmentinpuisto

Hyvä Tuusula! Toisaalla väännetään siitä, onnistutaanko kaivamaan prosenttia rakennushankkeen määrärahasta taiteeseen. Ja Tuusulan Rykmentinpuistossa on sitten taiteen neljäpilkkuviisprosenttiperiaate!

Rykmentinpuiston mainospuheet eivät siis ole vain mainospuheita: ”Rykmentinpuistossa alueen yhdeksi vetovoimatekijäksi on tunnistettu taide. Tuusulassa taide on jo historiankin valossa ollut merkittävä identiteettitekijä ja onkin luontevaa jatkaa tätä perinnettä uudella Rykmentinpuiston alueella.”

Ja näin asia ilmaistaan pöytäkirjakielellä: ”että tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 3 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon. Tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 3 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1, 5 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon.”

Tuusulan Rykmentinpuisto on kunnallisille taideohjelmille vähän kuin Leo Stranius ympäristöliikkeelle: nyt on asetettu uusi standardi sille, miten taiteella erotutaan.

Jyväskylän Kangas

Jyväskylän Kankaalla rakentamisessa käytetään prosenttiperiaatetta siten, alueen rakennuttajilta kerätään noin yksi prosentti tonttien myyntihinnoista, maankäyttömaksuista ja kiinteistöjen rakennuskustannuksista alueelle hankittavaan taiteeseen ja kulttuuriin. Rahat kertyvät rahastoon, josta hankintoja voidaan tehdä pitkällä aikavälillä. Prosenttiperiaate on kirjattu tontinluovutussopimuksiin.

Kankaalla puhutaan taiteen prosenttiperiaatteen sijaan prosenttikulttuurista eli Kankaan prosenttikulttuurin budjetista rahoitetaan myös kulttuuritapahtumia. Ylipäänsä nykyään prosenttiperiaatteesta puhutaan laajemmin kuin vain perinteistä rakennettuun ympäristöön sijoitettua kuvataidetta tarkoittaen.

Kankaalla prosenttiperiaatteella kerätyillä rahoilla on järjestetty esimerkiksi avoimien ovien tapahtuma. Tapahtumallisuudella pyritään luomaan yhteisöllisyyttä ja elävyyttä. Prosenttiperiaatetta on siis laajennettu koskemaan myös esittäviä taidetta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisillä ohjeilla pyritään periaatetta laajentamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tavoitteena on yksinkertaisesti parempi elämä useammalle: taiteella ja kulttuurilla kun tutkitusti on se voima.

Lähteitä:
https://prosenttiperiaate.fi/tutkimus2016/
www.taidekayttoon.fi

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry