Käräjätörmän monisukulpolvisen yhteisökylähankkeen yhteisökyläkoordinaattori Tuula Pesonen on perehtynyt työuransa aikana muistisairaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Blogissaan hän kannustaa suhtautumaan muistisairaisiin arvostavasti. Yhteisökylä-hankkeen tavoittena on auttaa muistisairaita elämään muiden joukossa mahdollisimman normaalia ja merkityksellistä elämää. Tulevaan Kotipirtin asuin- ja palvelukortteliin rakennetaan uusia asuntoja sekä kaikille Käräjätörmän yhteisökylän asukkaille tarkoitettu Kylätalo. Osa asunnoista varataan muistisairautta sairastaville asukkaille.

Muistiliiton mukaan Suomessa on 193 000 muistisairasta ihmistä. Näistä 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Muistisairaus ei kosketa vain ikääntynyttä väestöä. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 alle 65-vuotiasta muistisairasta ihmistä. Uusia muistisairautta sairastavia diagnostisoidaan vuosittain 14 000.

Lukujen perusteella voidaan todeta, että muistisairaus koskettaa jossakin määrin valtaosaa meistä. Harva pystyy elää elämäänsä niin, ettei tule kohdanneeksi muistisairasta ihmistä vaikkapa kaupan kassajonossa tai omassa naapurissaan. Vaihtoehto voi olla, että oma perheenjäsen tai läheinen sairastuu muistisairauteen, jolloin kokemus tulee vielä lähemmäksi omaa elämää. Muistisairauksista ja sen ehkäisemisestä puhutaan tänä päivänä paljon. Vähemmälle huomiolle jää se, miten ihminen ja hänen läheisensä selviävät sairauden kanssa.

Muistisairas elää elämäänsä tarkoituksenmukaisesti

Muistisairaus on etenevä sairaus eikä siihen ole vielä löydetty kokonaan parantavaa keinoa. Sairauden eteneminen on yksilöllistä jokaisella sairastuneella ja sairauden oireet sekä sen tuomat muutokset näyttäytyvät jokaisella eri tavalla. Muistisairauden tuomat muutokset voivat näkyä heikentyneen muistin lisäksi muun muassa hahmottamisen ja uuden oppimisen vaikeutena. Sairauden edetessä voi tulla vaikeuksia kielen tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Looginen ajattelu voi olla vaikeaa. Nämä kaikki vaikeuttavat vuorovaikutusta toistemme kanssa. Meidän voi olla vaikeaa ymmärtää toisiamme ja toistemme tarpeita.

Ymmärrystämme muistisairasta kohtaan helpottaa se, kun tiedämme ja tunnistamme muistisairauden tuomia muutoksia. Tuolloin ymmärrämme paremmin sen, että muistisairauden tuomat oireet voivat tuoda haasteita vuorovaikutustilanteisiin. Muistisairas ihminen ei halua muille tarkoituksen mukaisesti pahaa vaan hän pyrkii ja yrittää elää omaa elämäänsä itselleen parhaalla tavalla muistisairauden kanssa. Voimavaroja kuluukin paljon siihen, että oma elämä pysyy raameissa. Tuolloin ei välttämättä enää riitä voimavaroja muiden ihmisten tukemiseen. Tämä voidaan usein tulkita välinpitämättömyydeksi muita ihmisiä kohtaan. Riskinä on väärinkäsitysten syntyminen.

Arvostusta ja suurpiirteisyyttä

Vaikka meidän on joskus vaikea ymmärtää toisiamme voimme kuitenkin aina arvostaa toisiamme. Toisen ihmisen väheksyntä tai tilanteista pois sulkeminen ei edes auta kenenkään hyvinvointia. Erilaisuuden ymmärtäminen edesauttaa siinä, että hyväksymme muistisairaan ihmisen joukkoomme tasavertaisena kumppanina. Voimme tukea vuorovaikutusta kuuntelemalla ja hyväksymällä hänen totuutensa asioista. Jokainen meistä muistaa asiat omalla tavallaan, muisti voi tehdä tepposiaan kenelle tahansa meistä. Voisimmeko olla suurpiirteisempiä joissakin asioissa.

Onko sillä aina niin suurta merkitystä asioiden isossa kuvassa, onko joku tilanne tai tapahtuma ollut juuri eilen vai toissa päivänä. Tätä suurpiirteisyyttä opettelen tietyissä asioissa itseni kanssa. Uskon, että elämä voisi tuolloin olla hieman helpompaa ja vähemmän stressaavaa. Ja kuka meistä aina onkaan oikeassa, asioilla on monia eri puolia.

Tunne naapurisi

Asumista tulevassa yhteisökylässä kuvastaa naapuriapua ja kylähenki. Onnistuakseen se vaatii, että tutustumme naapureihimme. Mitä enemmän tutustumme toisiimme, sitä enemmän tunnemme inhimillisiä tunteita toisiamme kohtaan. Tuolloin ihminen ei enää halua loukata tai vahingoittaa toista ihmistä tieten tahtoen.  Tulevassa yhteisökylässä asuu ihmisiä, jotka haluavat olla tekemisissä toistensa kanssa jokaisen erilaisuutta ymmärtäen ja tunnistaen. Yhteisökylässä asukkaiden erilaisuus voidaan ottaa yhteisön voimavaraksi. Tällöin myös muistisairaat asukkaat pääsevät tasavertaisesti osallisiksi kylän toiminnassa.

Apua, tukea ja neuvoa muistisairauksiin on saatavilla Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä sekä valtakunnallisesta Muistiliitosta.

Tuula Pesonen, yhteisökyläkoordinaattori
Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä