Hankkeemme työntekijä muistiasumisen kehittäjä Hillervo Pohjavirta kartoitti muistisairaiden asumistoiveita. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä –hankkeen keväällä 2020 toteutettuun asumistoivekyselyyn osallistui 56 muistisairasta, minkä lisäksi tehtiin yksilö- ja ryhmähaastatteluita. Kaikkiaan asumisnäkemyksiä saatiin kerättyä lähes 70:ltä muistisairaalta.

Tärkeintä on tuttuus

Kysyimme muistisairailta, mikä on heille tärkeää asumisessa. Vastaus on oma koti, rauha, arki ja tutut ihmiset. Ei outoja yllätyksiä, vaan selkeitä, jo aiemmin hyväksi havaittuja asioita ja tapoja. Toiveena on ajanmukainen, yksinkertainen koti, jonka läheltä löytyvät palvelut ja kulkuyhteydet ja jonne on helppoa myös palata ja kutsua ihmisiä käymään. Omaa rauhaa toivovat niin työikäiset kuin palvelutalossa asuvat, iäkkäämmät muistisairaat.

Puolison kanssa asuvilla on voinut olla sama yhteinen koti jo kymmeniä vuosia, jolloin ajatus muutosta lähinnä ahdistaa. Ollaan valmiita kokemaan pientä vaaraa ja epämukavuutta, kun vain ei tarvitse muuttaa. Omaishoitajaan tukeudutaan vahvasti ja häneltä odotetaan paljon. Osa muistisairaista on muuttanut esteettömään taloon jo aiemmin ja kokee nyt voivansa helposti harrastaa mieliasioitaan ja auttaa myös itseään huonokuntoisempia. Samaan aikaan on yksinasujia, jotka ovat palvelutalon jonossa tai selvittävät kaikin voimin, minne kannattaisi muuttaa seuraavaksi. Toiveena on kohtuuhintainen asunto, jonne tavarat mahtuvat ja naapurusto, jossa voi tutustua ihmisiin ja tehdä itselleen mielekkäitä asioita, vaikkapa harrastaa kieliä tai talousasioiden seuraamista.

Asumistoiveissa on kiinnostavaa se, millaista elämäntyyliä halutaan jatkaa. Yleensä halutaan jatkaa nykyistä elämäntyyliä. Yksi haluaa vetäytyä omien ihmisen ja pihatöiden pariin, toinen saattaa olla liikkeellä aamusta iltaan tutustuen erilaisiin ihmisiin ja asioihin. Liikunnasta, saunomisesta ja yhteisistä kahvi- ja ruokahetkistä tuntuvat pitävän lähes kaikki. Ne ovatkin suomalaisen elämän perusasioita. Saunominen voi olla tapa kokea, että elämä jatkuu mukavassa uomassaan. On lupa rentoutua. Saa olla kiitollinen siitä, mitä on.

Muistisairas haluaa tulla kohdatuksi ihmisenä, ei muistisairaana

Muistisairaat kokevat kannustavan ja ymmärtävän lähipiirin itselleen aivan välttämättömäksi. He haluavat tulla kohdelluksi ja kuulluksi persoonina, joilla on pitkä elämänkokemus ja voimavaroja muillekin jaettavaksi. Ei haluta itseä sairaampien joukkoon, missä voi jäädä ilman samanhenkistä ja jopa samantasoista juttuseuraa.

Muistisairaat arvostavat omaa mielikuvitustaan ja kertovat saavansa siitä iloa. He ymmärtävät huumorin ja oman ”höpsöttelyn” merkityksen mielenterveydelle. Vaikka muistisairaat arvostavat järjestystä, sopua ja luotettavia ihmisiä, se ei tarkoita, että he toivoisivat tylsää elämää. Kuten koko väestössä, joukossa on myös ihmisiä, jotka toivovat jatkossa elävämpää elämää, ”radikaalia” tekemistä, kyseenalaistavia keskusteluja ja asioihin vaikuttamista hyssyttelyjen sijaan. Halutaan seurata uusia asioita, tavata eri ikäisiä ihmisiä, retkeillä, seikkailla, kokeilla eri taidemuotoja ja teknologiaa. Jotta nämäkin toiveet voidaan toteuttaa, on paikallaan tutustua heihin, kuunnella heitä ajoissa ja ajan kanssa.

Lisää teemasta Muistisairaan Asumistoiveet -seminaarissa 15.9.2020

Hillervo Pohjavirta
muistiasumisen kehittäjä

Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke