Kokemuksia Japanin kamaralta

Olga Poropudas kertoo kokemuksistaan Japanista asumisen näkökulmasta.

Uutta, vanhaa ja kohteliasta

Japanilaista kaupunkikuvaa hallitsee harmoninen sekasorto: vanhaa ja uutta, korkeaa ja matalaa rakennusta sikin sokin, sähköjohtokimppuja, kapeita teitä vailla jalkakäytäviä ja leveitä monikaistaisia teitä ristikkäisine suojateineen ja laulavine liikennevaloineen.

Japanilaiseen kotiin astuessa jätetään kengät pikkuruiseen eteiseen ja kirjaimellisesti noustaan korotettuihin sisätiloihin. Kotoa lähtiessä ja sinne palattaessa tervehditään vakiintunein fraasein niin liikkeellä ollutta kuin kotona hyörivääkin perheenjäsentä.

Japanilaisissa kodeissa istutaan

Sisältä japanilaiset asunnot voivat olla niin moderneja ja siistejä kuin nuhjuisia ja elettyjäkin. Monilla on varmaankin mielikuva vanhoista idyllisistä puutaloista tatamimattoineen, paperisine liukuovineen ja ihastuttavine puutarhoineen. Omakotitaloissa usein onkin tatamit ja liukuovet, mutta kovinkaan monessa nykyaikaisessa kaupunkiasunnossa ei ole tilaa kummoisille puutarhoille. Kerrostaloasunnoista saattaa tosin löytyä tatamihuone nukkumiseen. Tatamilla istutaan perinteisesti polvillaan, joskin vanhuksilla voi olla käytössään eräänlainen tukea antava lattiatasoinen tuoli. Huoneessa voi olla myös matala pöytä tai kotatsu, lämmittävällä sähköpeitolla varustettu pöytä, jonka alla kelpaa talvisin kölliä heikonlaisesti eristetyissä kodeissa.

Istuminen jatkuu myös kylpytiloissa, joissa saatetaan peseytyä jakkaralla ennen ammeeseen menoa. Näin ainakin julkisissa kylpylöissä, joissa japanilaiset ovat perinteisesti käyneet peseytymässä. Kylpylät olivat aiemmin paljon yleisempiä, mutta yksityisten kylpyhuoneiden myötä niiden määrä on kääntynyt laskuun. Yhdessä alasti kylpeminen on silti yhä suosittua, ja kylpylävierailut muistuttavatkin monessa suhteessa suomalaista saunakulttuuria.

Tilanpuute vaatii keksimään ratkaisuja   

Jalkineiden kanssa on omat niksinsä. Japanilaisessa kodissa ei suvaita kenkiä, ja usein ne on jätettävä myös mm. sovituskopin ulkopuolelle. Erikoinen voi siis olla yllätys, että vessassa on joskus käytössä erityiset vessatohvelit. Ne laitetaan jalkaan vessaan astuessa, ja otetaan pois jälleen poistuessa; turhankin usein kirjoittaja on ollut lähteä talsimaan käymälästä vessatohvelit jalassa! Ulkokengät on kohteliasta riisuttaessa kääntää poistumissuuntaan jo valmiiksi, mikäli niille ei ole säilytyslokeroa, sillä eteisessä harvoin on tilaa ylimääräiselle kääntyilylle. Tilan puutteen vuoksi asukit voivat joskus turvautua erikoisiin ratkaisuihin: ainakin yhdessä vierailemassani majatalossa pesukoneet oli sijoitettu katolle. Asunnot eivät silti välttämättä ole ahtaita. Sen sijaan parkkitilasta on puutetta, joten varsinkin kaupunkiympäristössä monet suosivat pieneen tilaan mahtuvia laatikkomaisia autoja. Monilla pysäköintialueilla autot myös nostetaan eräänlaisella hissillä toistensa päälle, jotta kaikille riittäisi tilaa.

Modernit ratkaisut eivät ylläkään kaikkeen

Japani on vastakohtaisuuksien maa. Korkeiden kerrostalojen lomasta pilkottavat puurakenteiset temppelit, ja jättimäisen uudenaikaisen asemanseudun vieressä häämöttää kaupunginosa, jossa nukkuu kodittomia kadulla. Ulkona syöminen saattaa olla edullista, mutta hedelmät maksavat yksittäin suomalaisen kilohinnan verran, kuuluisista yli sadan euron lahjameloneista puhumattakaan. Sähköisillä ääni- ja huuhtelutoiminnoilla varustettujen wc-pyttyjen rinnalla on käytössä yksinkertaisia kyykkyvessoja, ja huipputeknologiaa robotteja myöten kehittelevässä maassa turvaudutaan yhä yleisesti käteismaksuun. Verkkomaksun sijaan kävinkin aina maksamassa laskuni konbinin tiskillä. Nämä 24h-kaupat palvelevat vuorokauden ympäri, kun taas yllättäen osa pankkiautomaateista toimii työaikojen mukaan.

Vanhuus Japanissa            

Nurinkuriseksi on kääntymässä japanilaisten huoltosuhdekin. Väestön vanheneminen tuottaa niin ongelmia kuin uusia elinkeinoja vanhuksille suunnattujen palveluiden ja viihteen, kuten matkailun, laajentuessa. Osa eläkeläisistä onkin kerryttänyt ”hopeahapsibisneksen” havittelemia säästöjä, mutta samalla huolta aiheuttaa ilmiö, jossa yksinäisten ja köyhien ikäihmisten asuinsijaksi kelpaa hätätapauksessa jopa vankila. Moni haluaisi jatkaa työntekoa, ja eläkeläisiä näkeekin esimerkiksi vapaaehtoisina liikenteenohjaajina koululaisten kulkureiteillä.

Japani tarjoaa ulkopuoliselle asuttajalleen runsaasti haasteita ja päänpyörittelyä, mutta kuten saarivaltion rantoja myllertäviin aaltoihin, on myös sen kulttuuriin nautinnollista paiskautua ja sukeltaa syvemmälle.

Olga Poropudas

Filosofian maisteri, Itä-Aasian tutkimus